Valtuustokysely Tampereen kaupungin toimista sairaalainfektioiden, erityisesti MRSA:n, ehkäisystä ja nykytilan hoidosta

26.11.2008, Maija Kajan, kaupunginvaltuutettu, Vihr.

Taustaa

Sairaalainfektiot lisäävät merkittävästi kaiken sairaala- ja muun laitoshoidon kuluja, sairastavuutta ja jopa kuolleisuutta. Tärkein sairaalainfektioita aiheuttava bakteeri on metisilliinille resistentti staphylococcus aureus, MRSA. Muita viime aikojen merkittäviä bakteereita on viime kuussa TaYS:n plastiikkakirurgian osaston lähes viikoksi sulkenut akinetobakteeri sekä erityisen ärhäkkä Clostridium difficile, joka on jo Suomessakin aiheuttanut satoja infektioita ja tappanutkin ihmisiä.

Mitä enemmän keskuudessamme on ihmisiä, joilla on esimerkiksi oireetonkin MRSA sitä suuremmassa riskissä on meistä jokainen mikäli joudumme sairaalahoitoon. Kuka tahansa – lapsi, aikuinen, synnyttäjä tai vanhus – voi sairaalaan jouduttuaan saada esimerkiksi haavainfektion, johon tavalliset antibiootit tehoavat huonosti tai eivät ollenkaan. Nämä infektiot voivat aiheuttaa verenmyrkytyksen, haavatulehduksen tai keuhkokuumeen, jolloin esimerkiksi sairaalaan ”terveenä” polvileikkaukseen tullut henkilö kuolee tai ainakin hoito pitkittyy ja kallistuu.

Viime vuoden aikana MRSA-infektion on laskettu maksaneen Tampereen Yliopistolliselle Sairaalalle 2,5 miljoonaa euroa suorina kuluina. Epäsuoria kuluja on moninkertainen määrä.

Toinen tänä vuonna selvästi lisääntynyt sairaalainfektio on bakteeri Clostridium difficile, joka aiheuttaa pahaa ja hengenvaarallista ripulia.

Pirkanmaa on ollut vuodesta 2001 alkaen Suomen ja Pohjoismaiden häpeäpilkku MRSA-tilastoissa.

Vuonna 2004 TaYS:ssa todettiin 20 uutta MRSA-tapausta. Silloin kriisitoimina suunniteltiin yhteistyössä sairaanhoitopiirin ja Tampereen kaupungin kanssa tehotoimet tilanteen parantamiseksi. Silloin tein ensimmäisen valtuustokyselyni Tampereen kaupungin toimista MRSA:n taltuttamiseksi. Niin kysely kuin toimetkin olivat tyhjiä ja tuloksettomia, liian vähäisiä tai liian lyhytaikaisia, koska tilanne on sen jälkeen niin potilaille, henkilökunnalle kuin terveydenhuollolle kammottavasti ja kalliisti pahentunut.

Tutkimusten mukaan tärkeimmät toimet, joilla MRSA ja muut sairaalainfektiot voidaan saada kuriin on henkilökunnan määrän lisääminen, erikoistuneen henkilökunnan lisääminen, kohortointi (kaikkien infektoituneiden, myös kantajien, eristäminen omiin huoneisiinsa tai omille osastoille, joilla on oma henkilökuntansa) ja käsihygienian ja muun hygienian tehostaminen. Nämä toimet ovat kalliita, mutta kaikkien terveystaloustieteellisten tutkimusten mukaan MRSA-infektioiden estäminen – kalliillakin toimenpiteillä – tulee halvemmaksi kuin jatkuva MRSA-infektion leviäminen. Vastaavat toimet tehtiin esim. HUS:ssa vuonna 2004 (ylilääkäri Ville Valtonen: ”HUS satsasi v. 2004 samassa tilanteessa n. 5 milj. euroa vuositasolla eli 80 henkilötyövuotta ongelmaosastoille Töölön sairaalaan ja Meilahden sairaalaan. Satsaus on kannattanut sekä taloudellisesti että lääketieteellisesti hyvin”). Minkälaisia kuluja (joita Tampereen kaupunki ei edes laske) tarvitaan ennen kuin tähän pommiin puututaan? Tarvitaanko vastasyntyneen, synnyttäjän, tavalliseen ”rutiininomaiseen” leikkaukseen tulevan lapsen tai työikäisen aikuisen kuolema ennen kuin Tampereella aletaan toden teolla tehdä välttämättä tarvittavia toimia?

TaYS on panostanut kuluneena vuonna merkittävästi MRSA:n torjuntaan. Näin TaYS:n uudet tartunnat on saatu vähenemään puoleen keväästä. Kun 90% tartunnoista on Tampereen kaupungissa ja muutamassa muussa kunnassa eivät TaYS:n suuretkaan ponnistelut auta mikäli Tampere ei panosta merkittävästi asiaan.

Kysymys:

Mitä Tampereen kaupunki aikoo tehdä inhimillisesti ja taloudellisesti katastrofaalisen vaikean sairaalainfektion tilanteen hallitsemiseksi?