Varsinainen kysymys:

Mitä Tampereen kaupunki tekee tai aikoo tehdä saadakseen kaupungin sairaaloissa ja hoitolaitoksissa hälyttävästi lisääntyvät MRSA-tapaukset kuriin tai edes vähentymään suomalaiselle tai pohjoismaalaiselle keskitasolle?

Taustatietoa

Sairaalainfektio on hoitoon liittyvä infektio, joka saa alkunsa terveydenhuollon toimintayksikössä tai liittyy siellä tehtyyn toimenpiteeseen. Se on hoidon aiheuttama komplikaatio, ja se lisää sairastavuutta ja kuolleisuutta.  Tärkein – ja terveydenhuollon järjestelmälle kallein – yksittäinen sairaalainfektioita aiheuttava bakteeri on MRSA (metisilliinille resistentti Staphylococcus Aureus). Sairaalainfektiot kasvattavat hoidon kustannuksia: mikrobilääkkeiden käyttö ja diagnostisten tutkimusten tarve lisääntyy, hoitojaksot pitenevät, infektiot aiheuttavat uusia hoitojaksoja ja samalla hoitohenkilöstön tarve kasvaa. Sairaalainfektioiden esiintyvyys on yksi hoidon laadun mittareista. Osa sairaalainfektioista on ehkäistävissä seuranta- ja torjuntaohjelmiin panostamalla.  Terveystaloustieteellisissä tutkimuksissa on todettu, että MRSA:n torjunta pitkäaikaislaitoksissa tulee halvemmaksi kuin epidemian hallinta sairaalassa.  

Tartuntatautilaki määrittelee resistenttien bakteerien ja sairaalainfektioiden seurannan sairaanhoitopiirien vastuulle.  MRSA:n torjuntatyö on Suomessa laajennettu koskemaan koko terveydenhuoltoa ja myös sosiaalitoimen alaisia ja yksityisiä palvelulaitoksia ja vanhainkoteja. MRSA:n torjunnan päälinjat ovat hyvä käsihygienia ja tavanomaiset varotoimet hoitotilanteissa, MRSA-potilaiden kosketuseristys ja kohortointi ja altistuneiden seulonta. Suomessa MRSA-infektiotapausten määrä on muutamassa vuodessa nelinkertaistunut. Pohjoismaista kehitys on ollut erityisen huolestuttavaa Suomessa, missä tautitapauksia osoittava käyrä on ponkaissut omiin korkeuksiinsa (kuva 1).  Sairaanhoitopiireistä Pirkanmaalla on vuoden 2005 aikana todettu eniten uusia MRSA-tapauksia (kuvat 2 ja 3).  Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin uusista MRSA-tapauksista suurin osa on Tampereen kaupungin hoitolaitoksissa (1.1.05-25.11.05 Hatanpään Sairaalassa yli 60, Kaupin Sairaalassa ja Koukkuniemessä yhteensä yli 40 uutta MRSA-tapausta; samaan aikaan TaYS:ssa oli 10 uutta MRSA-tapausta, kuva 4).  MRSA leviää sairaanhoitolaitoksissa sekä henkilökunnan että potilaiden välityksellä.  Kansainvälisten asiantuntijoiden mukaan MRSA on yksi suurimpia uhkia potilaille ja terveydenhuollon järjestelmille.

Varsinainen kysymys:

Mitä Tampereen kaupunki tekee tai aikoo tehdä saadakseen kaupungin sairaaloissa ja hoitolaitoksissa hälyttävästi lisääntyvät MRSA-tapaukset kuriin tai edes vähentymään suomalaiselle tai pohjoismaalaiselle keskitasolle?

Taustatietoa jatkokysymyksille:

Asiantuntijat korostavat, että MRSA:n tehokas torjunta vaatii poliittisten päättäjien, sairaanhoitopiirien ja sairaaloiden terveysjohtajien, terveydenhoitoviranomaisten sekä terveydenhuollon henkilökunnan yhteistyötä ja myötävaikutusta.

Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin infektiotautien asiantuntijatyöryhmä on antanut suositukset Sairaanhoitopiirille ja Tampereen kaupungille MRSA-ongelman suitsimiseksi.  Tutkimusten mukaan paras keino MRSA-tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi on hoitaa tartunnan saaneet potilaat erillään muista potilaista, jolloin pystytään paremmin estämään bakteerien leviäminen.  PSHP:n infektiotautien asiantuntijaryhmän esityksen mukaan Tampereen yliopistolliseen sairaalaan perustettiin huhtikuussa 2006 erillinen määräaikainen yksikkö, jossa hoidetaan vain MRSA-tartunnan saaneita potilaita.  Asiantuntijaryhmä on antanut myös Tampereen kaupungille esityksen ongelman ratkaisemiseksi.

MRSA:n hävittäminen on Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin tavoitteena.  Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan yhteistyötä Tampereen kaupungin kanssa.  Ilman yhteistyötä TaYS:n merkittävät panostukset valuvat hukkaan ja Tampereen piittaamattomuus tulee kalliiksi niin Tampereen kaupungille kuin koko Pirkanmaan Sairaanhoitopiirille ja sen kunnille.

Miten Tampereen kaupunki aikoo hyödyntää PSHP:n asiantuntijatyöryhmän suositukset?

Maija Kajan, valtuutettu (vihr.) toukokuu, 2006