Euroopan Parlamentin vaalit pidetään kesäkuussa kaikissa Euroopan Unionin jäsenmaissa. Mitä Euroopan Parlamentti tekee? Mihin asioihin vaikutamme äänestämällä tai jättämällä äänestämättä? Kolmen lyhyen ”oppitunnin” avulla pääset hyvin alkuun Europarlamentin opiskelussa.
EUROOPAN PARLAMENTTI, LYHYT OPPIMääRä. OSA I.
Euroopan Unioniin kuuluu 15 jäsenmaata. Jokaisessa jäsenmaassa järjestetään vaalit, joissa valitaan maan edustajat europarlamenttiin. Euroopan parlamentissa on 626 jäsentä (parlamentaarikkoa, Member of European Parliament, MEP). Euroopan Parlamentin vaalit pidetään kesäkuussa, Suomessa ja useimmissa unionin jäsenmaissa sunnuntaina 13.6. Suomessa vaaleissa voi äänestää ketä tahansa listan reilusta 140:stä ehdokkaasta riippumatta siitä, mistä ehdokas tai äänestäjä on kotoisin. Lempääläinen äänestäjä voi siis halutessaan äänestää esim. ivalolaista tai joensuulaista ehdokasta.
Euroopan parlamentti vaikuttaa nykyisin merkittävästi eurooppalaiseen lainsäädäntöön. Meitä jokaista koskettavista laeista 50% säädetään Euroopan Unionissa. Parlamentti vaikuttaa 40%:iin kaikista meitä koskettavista laeista. Ei siis ole yhdentekevää, keitä meidän europarlamentaarikkomme ovat! Myös Euroopan unionin pitkäaikaiset rahoitusohjelmat on parlamentin hyväksyttävä ja Euroopan Unionin vuosibudjetti vaatii parlamentin hyväksynnän.
Parlamentilla on tärkeä valvontarooli, kuten olemme saaneet kuluneen kevään aikana huomata. Parlamentti valvoo Euroopan komissiota, kuulee ehdokkaita, nimittää komission ja tarvittaessa voi myös sen erottaa. Myös kansainvälisissä sopimuksissa kuten kauppasopimuksissa, apupaketeissa, tulliliitoissa ja laajentumisessa parlamentilla on merkittävä rooli. Uusien peruskirjojen hyväksymisessä kansalliset parlamentit odottavat Euroopan parlamentin hyväksyntää ennen omia kannanottojaan.
Euroopan parlamenttia on usein haukuttu pelkäksi keskustelufoorumiksi. Keskustelufoorumina se onkin varsin merkittävä eikä suinkaan väheksyttävä. Yksi merkittävä parlamentin jäsenten vaikutusmahdollisuus on nimenomaan näiden epävirallisten keskustelujen kautta, joissa voidaan tuulettaa mielipiteitä sekä käyttää laajemmin hyväksi kaikkien asiantuntemusta.
EUROOPAN PARLAMENTTI, LYHYT OPPIMääRä. OSA II.
Euroopan parlamentissa on 626 jäsentä. Näistä 16 on suomalaista. Jäsenet valitaan suoralla kansanvaalilla jokaisessa jäsenmaassa. Maiden parlamentaarikkojen määrä riippuu maan asukasluvusta. Kustakin maasta valittavien parlamentaarikkojen määrä ei kuitenkaan ole suoraan verrannollinen maan asukasmäärään, vaan esimerkiksi parlamentissa on yksi saksalainen europarlamentaarikko 800 000 saksalaista kohti, yksi suomalainen 400 000 suomalaista kohti ja yksi luxemburgilainen parlamentaarikko 7000 luxemburgilaista kohti. Pienillä mailla on siis suhteellisesti suurempi määrä parlamentaarikkoja kuin suurilla mailla.
Euroopan parlamentin kokoonpano poliittisten ryhmien mukaan on työn teon kannalta kuitenkin merkittävämpää kuin jakautuminen kansallisuuksien mukaan. Ryhmien mukainen jako on verrattavissa Euroopan puoluejakoon. Suurimmat Europarlamentin ryhmät ovat vuonna 1995 valitussa parlamentissa olleet Euroopan sosiaalidemokraattisen puolueen ryhmä (PSE) ja Euroopan kansanpuolueen ryhmä (Kristillisdemokraattinen ryhmä).
Parlamentin päätökset tehdään täysistunnoissa. Täysistuntoihin työt valmistellaan valiokunnissa. Valiokuntien määrään on tulossa lähiaikoina muutoksia, tähän asti valiokuntia on ollut 20. Esimerkiksi on Ulko- ja turvallisuusasiain sekä puolustuspolitiikan valiokunta, Maataloutta ja maatalouden kehittämistä käsittelevä valiokunta, Sosiaali- ja työllisyysasiain valiokunta, Kehitys- ja yhteistyövaliokunta ja Naisten oikeuksien valiokunta. Yksittäisen parlamentaarikon vaikutusmahdollisuudet ovat erittäin hyvät nimenomaan valiokuntatyöskentelyn kautta. Valiokuntatyöskentelyssä yksittäisten alueiden asiantuntemus on tärkeää ja valiokunnissa tätä asiantuntemusta pääsee myös merkittävästi käyttämään.
EUROOPAN PARLAMENTTI, LYHYT OPPIMääRä. OSA III.
Euroopan Parlamentin vaalit pidetään Suomessa sunnuntaina 13.6. Alankomaissa, Britanniassa ja Tanskassa vaalit pidetään jo 10.6., Irlannissa ne ovat 11.6. , Suomessa ja muissa 10 jäsenmaassa sunnuntaina 13.6. Suomessa ennakkoäänestys on 2.-8.6. ja suomalaiset voivat äänestää ulkomailla (useimmiten suurlähetystöissä tai konsulaateissa) 2.-5.6. Vaali on suora kansanvaali. Jokainen äänioikeutettu Suomen kansalainen pääsee äänestämään mieleistään ehdokasta runsaan 140:n ehdokkaan listalta. Suomi on kokonaisena vaalipiiri. Jokainen voi siis äänestää ketä tahansa suomalaista ehdokasta riippumatta ehdokkaan tai äänestäjän kotipaikasta.
Vuonna 1979 valittiin ensimmäinen Euroopan parlamentti. Silloin äänestysinto oli 63%, vuonna 84 aktiivisuus laski 61%:iin. Vuonna 1989 pudottiin jo alle 60%:n, äänestysaktiivisuus oli 58.5%. Vuonna 1994 enää 56.8%. äänestysaktiivisuus on vaihdellut aiempien parlamenttivaalien aikana suuresti maasta toiseen. Jossain Euroopan Unionin jäsenmaissa (esim. Belgiassa ja Luxemburgissa) on äänestyspakko ja äänestämättä jättämisestä seuraa sanktioita. Belgiassa kuitenkin esimerkiksi nyt vaalipäivänä on yhteensä seitsemät vaalit, joten äänestäjän voi olla hankala pysyä täysin perillä mitä lappua milloinkin täyttää!
Suomalaiset tuntevat Euroopan Unionin ja parlamentin asiat kaukaisiksi ja vieraiksi. Monimutkaiset rakenteet vieraannuttavat asioista. On kuitenkin tärkeää, että jokainen suomalainenkin osallistuisi yhteiseen päätöksentekoon äänestämällä. Euroopan Unionissa säädetään meitä koskevista laeista 50%! Ei ole lainkaan yhdentekevää ketkä edustavat meitä suomalaisia Euroopan Parlamentissa. Muista äänestää 13.6. Varsin pienellä vaivalla voimme tehdä Lempäälästä Euroopan Parlamentin vaalien aktiivisimman kunnan. äänestä ja vaikuta, ehdota ystävillesi ja naapureillesikin äänestämistä!