Yleensä päässäni asuvat lepakot ovat viimeistään toukokuussa levittäneet rapisevat siipensä, keskeyttäneet kimeät keskustelunsa ja lähteneet kevään valoisaan yöhön. Kesän ja alkusyksyn mittaan olen saanut ihmetellä keveitä ja valoisia ajatuksiani, joille lepakoitten poissaolo on antanut paljon tilaa.
Tänä kesänä oli toisin. Kävin luentomatkalla Romaniassa, josta toin tuliaisina koko pääkopallisen suuria, risumallisista jaloistaan roikkuvia lepakoita. Mahtoivat olla aitoja transsilvanialaisia kesän ilon ja valon lumosta verta imeviä.
Olin Romanian Konstantassa Mustan Meren rannalla luennoimassa romanialaisille lääkäreille HIV-infektioista. Koulutuksen järjestäjä oli romanialainen, pitkään HIV-infektioiden ja AIDS:in kanssa työtä tehnyt lääkäri. Hän kertoi potilaistaan ja kokemuksistaan. Ceausescun ajan Romaniassa raskauden ehkäisy ja raskauden keskeytys olivat laittomia. Jokaisen naisen täytyi synnyttää vähintään viisi lasta. Perheet olivat kuitenkin äärettömän köyhiä. Ruokaa ei ollut kaikille lapsille. Tuhansia lapsia hylättiin kaduille. Näitä lapsia kerättiin lastenkoteihin. Myöskään lastenkodeissa ei ollut varaa ruokaan ja lapset olivat aneemisia ja aliravittuja. Merimiehiltä ostettiin verta. Yhdestä veriyksiköstä voitiin antaa jopa 5-10 lapselle verensiirto. Verensiirrot tehtiin lihakseen. Muutenkin lasten hoidossa käytettiin paljon pistoksia. Yhdelle lapselle voitiin antaa päivän aikana monia, jopa monia kymmeniä pistoksia. Edelleen Romaniassa on paljon yli 10-vuotiaita lapsia, jotka eivät osaa kävellä, koska heidän sääriensä lihakset ovat näissä pistoshoidoissa muuttuneet sidoskudokseksi.
Monilla vertansa myyneistä merimiehistä oli HI-virus. Näin verensiirroissa siirrettiin tuhansille lapsille myös virus. Näillä lapsilla HIV-infektion ja AIDS:in ilmentymät voivat olla aivan erilaisia, kuin äidiltään raskauden tai imetyksen aikana HI-viruksen saaneilla lapsilla Afrikassa. Näin kuvia 6-7-vuotiaasta tytöstä, jolla oli HIV-infektio ja sen lisäksi suomalaisillakin lapsilla tavallinen ontelosyylä. Vastustuskyvyn heikkeneminen teki sen, että ontelosyylä ei ollutkaan pieniä viattoman näköisiä näppylöitä ympäri kehoa, vaan muun muassa peukalon kärkijäsenen kokoisia kasvaimia vieri vieressä koko kasvot täynnä. Jos tämä pieni tyttö halusi nähdä jotain, piti hänen avata silmänsä kaksin käsin.
Näin kuvia 3-4-vuotiaista lapsista joilla oli HI-viruksen lisäksi vyöruusu. Jos olet joskus tavannut vyöruusua sairastavan ihmisen, olet kuullut, että sitä tuskallisempaa kipua on vaikea kuvitella. Näillä pienillä lapsilla kuitenkin vyöruusu ei ollut ainoastaan yhdellä ihoalueella, kuten yleensä normaalin vastustuskyvyn omaavilla ihmisillä, vaan kolmellakin eri ihoalueella. Vastustuskyvyn puute aiheutti usein myös ihon tulehtumisen, joka johti taudin pitkittymiseen jopa moniksi kuukausiksi.
Usein kristityt puhuvat siitä, kuinka kärsimys johtuu ihmisen pahuudesta, eikä ole Jumalan aiheuttamaa. Näin varmaan voidaan spekuloida myös Romanian lasten kärsimyksen edessä. Ongelma syntyy minulle silloin, jos minun täytyy uskoa Jumalaan, joka Nokian rukousillassa pidentää hyväosaisen suomalaislapsen jalkaa tai järjestelee kultahippusateita, mutta ei tee mitään näille miljoonille koko elämänsä jokaisena minuuttina kärsivälle lapselle. Tällaisen kärsimyksen näkeminen on tappanut uskoni rakastavaan Jumalaan, josta radion hartauksissa ja lasten virsissä puhutaan. Tuntuu rienaukselta laulaa ”Jumalan kämmenellä…” sietämättömän kivun tai kaksin käsin avatun silmän edessä.
Filosofi Juha Siltala suositteli körttiläisyyttä elämässään epäonnistuneille. Meitä on kuitenkin varmaan paljon, joiden on vaikea uskoa pelkästään siksi, että tiedämme uskon tekevän meille hyvää. Meillä on omituinen tarve uskoa johonkin, jota voimme pitää totena. Emme pysty ”lujasti luottamaan siihen, mitä toivomme ja ojentautumaan sen mukaan mitä ei näy”, mikäli toivomme jotain, mikä ei mitenkään näytä voivan olla totta.
Lepakot rapisevat päässäni ja keskustelevat vilkkaasti kimeillä äänillään, vaikka töihin soutaessani veneeni kehrää kultaista kangasta, joka levittäytyy aalloille kuin laahus. Kesän keveät ja kuulaat ajatukset jäivät tänä vuonna tulematta miettiessäni, voisinko tehdä jotain tämän kärsimyksen edessä.
Maija Palander