”Terveydenhuolto kriisiytyy 10 vuodessa!” parahti eduskunnan tulevaisuusvaliokunta. Meidän jokaisen terveys ja sairauden hoito on siis uhattuna. Mikä terveyttä ja sairauksien hoitoa uhkaa?

Pahin uhka taidamme olla me itse. Me, jotka välttelemme liikuntaa, syömme liikaa, liian suolaisia ja ns. transrasvoja sisältäviä ruokia, kulautamme kurkustamme viskiä, viiniä, siideriä, kaljaa, sytytämme tupakan, kuljemme autolla helposti käveltävät tai pyörällä poljettavat matkat. Keinot, joilla tuotetaan terveyttä, ovat tiedossa. Vähemmän suolaa, rasvaa, alkoholia, tupakkaa. Enemmän liikuntaa, unta, kuituja, hyviä rasvoja, marjoja. Jotta ihmiset valitsisivat oman terveytensä, tarvitaan ilmeisesti lapsen kasvatuksen tapaan maanittelua, kiristystä, uhkailua ja lahjontaa. Tarvitaan tukea alkoholin käytön vähentämiseen ja tupakoinnin lopettamiseen. Tarvitaan alkoholi- ja tupakkaveronkin nostamista. Kannattaisiko meidän alkaa verottaa terveyttä uhkaavaa ruokaa, esim. transrasvoja tai runsaasti suolaa sisältävää? ”Lenkkarituki” mahdollistaisi uusien lenkkareiden hankkimisen ahkerasti käveltyjen tai juostujen tilalle. Myös sairaanhoito on kriisiytymässä. Sairaanhoidon rakenteissa on pitkään tapahtunut ja kiihtyvällä vauhdilla tapahtuu muutoksia, jotka murentavat hyvinvointiyhteiskuntaamme ja sen toimintamahdollisuuksia. Systeemimme perustuu hyvin – ja halvalla – toimivaan julkiseen terveyden- ja sairaanhoitoon ja sitä tukevaan yksityiseen puoleen. Julkisen terveyden- ja sairaanhoidon houkuttelevuus työnantajana huononee koko ajan. Lääkäreiden kokonaismäärä on lähes kaksinkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana. Moneen terveyskeskukseen on kuitenkin mahdotonta saada lääkäreitä. Kunnat joutuvat käyttämään kalliita keikkalääkäreitä ja ostamaan yksityiseltä puolelta omalääkäritoimintaa. Yksityinen puoli houkuttelee lääkäreitä. Lääkärin ansiotaso nousee ja usein työmäärä ja työn rasittavuus vähenevät hänen siirtyessään julkiselta yksityiselle puolelle. Tämän mahdollistaa mm. lääkäreiden keskuudessa koko ajan yleistyvä ns. verosuunnittelu. Lääkäri voi nostaa merkittävän osan tuloistaan pääomatulona tai jopa verottomina osinkoina tavallisen palkkatulon sijaan. Pääomatulon verotus on selvästi kevyempää kuin palkan. Lääkäriliiton selvityksen mukaan suurten yksityisten lääkärikeskusten lääkäreistä lähes kolmasosa toimii jo nyt verosuunnittelun mahdollistavan ja siihen mielestäni viettelevän hallintayhtiön kautta. Sellaista rahaa ei olekaan, joka olisi jossain olematta jostain poissa. Mistä on poissa raha joka on verosuunnittelevan lääkärin, hammaslääkärin, juristin tai muun taskussa? Se on poissa verokertymästä, jolla maksetaan esimerkiksi julkista terveydenhuoltoa tai yksityislääkärikäynnin kela-korvauksia. Lääkäriliiton tavoitteena on korottaa kela-korvauksia. Tällä pyritään varmistamaan myös huonotuloisen mahdollisuus yksityislääkärin tutkimukseen ja hoitoon, mielestäni oiva tavoite. Nykyisen verosuunnittelun aikana kela-korvaus – ja varsinkin sen nostaminen – toimii kuitenkin tulonsiirtona huonosti toimeentulevilta hyvin toimeentuleville, eli lääkäreille ja lääkärikeskusyrittäjille. Yhteisesti veroilla kerättyä rahaa ohjataan omistajien ja lääkäreiden osinko- ja pääomatulojen muhkeuttamiseen samalla kun nämä välttelevät osallistumista verojen maksuun. Yhteiskunnassamme on monia, jotka tarvitsevat paljon nykyistä enemmän tukea, esim. lapsiperheet, erityisesti yksinhuoltajat, opiskelijat, eläkeläiset, työttömät, pitkäaikaissairaat ja pienyrittäjät. Me yksityislääkärit emme mielestäni tähän ryhmään kuulu. Terveyden- ja sairaanhoitomme tarvitsevat kipeästi lisää rahaa. Mistä rahat? Mielestäni ympäristöveroista, sotilasmenoista ja verotuksen ”lääkärin”reikien tukkimisesta. Tarvitsemme myös yksilöihin ulottuvaa yhteiskuntavastuuta.