Yli miljoona suomalaista naista elää vaihdevuosissa tai niiden jälkeistä aikaa. Suuri osa heistä on työikäisiä. Lähes jokaisen suomalaisen lähipiirissä – elämänkumppanina, äitinä, isoäitinä, työtoverina, pomona tai ystävänä – on vaihdevuosiaan elävä nainen. Vaihdevuosioireet voivat romahduttaa naisen toiminta- ja työkyvyn ja vaikuttaa monin tavoin naisen lähellä eläviin ihmisiin.
Mikäli nainen kärsii edes joistakin tavallisimmista vaihdevuosioireista, voi työkyky olla jopa vuosiksi uhattuna. Lisääntynyt ärtyneisyys tulehduttaa satojen työpaikkojen ilmapiirin. Pomona vaihdevuosista kärsivä nainen voi olla kärsivä lohikäärme, jonka seuraavaa tulen syöksemistä pelkäävät niin työtoverit kuin nainen itsekin.
Vaihdevuosioireiksi naiset ja lääkäritkin tunnistavat yleensä vain kuumat aallot ja hikoilun. Mikäli nainen ei hikoile, jää oikea diagnoosi usein tekemättä. Unettomuus, nivelkivut ja masentuneisuus syövät työkyvyn nopeasti. Kärttyinen työkaveri voi myrkyttää omaa, läheistensä ja työtovereidensa elämää vuosikaupalla. Kun oireita ei tunnisteta estrogeenin vähenemisestä johtuviksi, tehdään työilmapiiritutkimuksia ja perusteellisiakin työhyvinvoinnin toimenpiteitä ilman tulosta. Moni toteaa ainoaksi mahdollisuudeksi työpaikan vaihtamisen.
Oireista kärsivät naiset joutuvat kalliisiin tutkimuksiin, kuten monenlaisiin verikokeisiin, röntgentutkimuksiin, magneettitutkimuksiin, reumalääkärin, sisätautilääkärin, psykiatrin, ortopedin tai fysiatrin konsultaatioihin, sydänfilmiin, sydämen kaikututkimukseen, rasituskokeisiin ja sydänverisuonten varjoainekuvauksiin. Monet naiset päätyvät sairaslomalle diagnoosinaan työuupumus tai masennus. Sairaslomien pitkittyessä tai ketjuuntuessa alkaa monen mielessä väikkyä ennenaikainen eläke.
Jos vaihdevuosioireet tunnistettaisiin ja aloitettaisiin räätälöity, yksilöllinen hormonikorvaushoito heti kun estrogeenin väheneminen alkaa antaa elämän laatua huonontavia oireita, vältyttäisiin turhiksi osoittautuvilta tutkimuksilta, huonosti vaikuttavilta lääkityksiltä, sairaslomilta, monenlaisilta toimenpiteiltä ja ennenaikaiselta eläköitymiseltä.
Estrogeeni on myös naisen terveydelle tärkeä hormoni. Estrogeenin vähentyessä lisääntyy naisen riski sairastua masennukseen, verenpaineeseen, kolesterolitasojen nousemiseen, 2-tyypin diabetekseen, sepelvaltimotautiin, osteoporoosiin, dementiaan ja paksusuolisyöpään. Näiden tautien riskiä ajoissa aloitettu hormonikorvaushoito vähentää.
Viime vuosikymmeninä hormonikorvaushoidosta puhuttaessa huomio on kiinnitetty lähinnä naisen rintaan. Naisen hyvinvointi ja terveys sivuuttaen on naisille ja heitä hoitaville lääkäreille vakuuteltu että koska hormonikorvaushoito lisää rintasyöpäriskiä, pitäisi jokaisen naisen yrittää sietää oireensa tai ainakin käyttää pientä – usein oireiden kannalta liian pientä – estrogeeniannosta mahdollisimman lyhyen ajan. Viisikymmenvuotias on voinut löytää lääkärin, joka ”suostuu” hänelle hormonikorvaushoitoa kirjoittamaan. Kuusikymmenvuotiaan nivelkivut, masentuneisuus tai huono nukkuminen eivät ole aina olleet hoitamisen arvoisia. Monen naisen estrogeenin vähyyteen liittyvät – hormonihoidolla helpottavat – oireet jatkuvat yli kahdeksankymmenvuotiaaksi. Suuri osa vanhainkodeissa olevista huonosti nukkuvista, ärtyisistä, nivelkipuisista ja virtsatietulehduksista kärsivistä vanhuksista elää edelleen vaihdevuosioireiden kurimuksessa.
Hormonikorvaushoidosta on erittäin suuri hyöty naisen hyvinvoinnille ja terveydelle. Taidolla toteutettu hormonikorvaushoito lisää hyvin harvan taudin riskiä. Hoito vähentää selvästi useamman taudin riskiä kuin lisää. Hormonikorvaushoitoa käyttävät naiset elävät paremmanlaatuista elämää ja pysyvät terveempinä kuin hormonihoidosta pidättäytyvät.
Ihmisten hyvinvoinnin, kunnan ja valtion talouden ja työurien pidentämisen kannalta vaihdevuosien hormonikorvaushoito on yksi parhaiten tutkittuja ja tehokkaaksi osoitettuja keinoja. Hyvä hoito vähentää erilaisten lääketieteellisten tutkimusten, sairaslomien, lääkitysten, leikkausten ja varhaisen eläköitymisen tarvetta ja parantaa työpaikkojen ilmapiiriä. Oikein toteutettu ja oikeaan aikaan aloitettu hoito lisää iloa, hymyä, hyvinvointia ja terveyttä ja tuo miljoonien ja miljoonien eurojen säästöt.
Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 29.3.2012