Raimo Sailas räväytti muutama viikko sitten ehdottamalla tilakokojen suurentamista ja geenimanipuloitujen kasvien viljelyä Suomen tiloilla.

Kuuntelin toukokuussa 2006 Tampereen Filosofiatapahtumassa lääketieteellisen etiikan professorin Veikko Launiksen esityksen geenimanipuloinnista.  Lähetin hänelle viestin, johon en koskaan saanut vastausta tai kommenttia.  Viesti ja vuosikausia sitten Lempäälän-Vesilahden Sanomiin kirjoittamani kolumni ovat tässä alla.  Nämä kysymykset ovat mielestäni edelleen vastauksia vailla.

9.4.06 klo 23.04

Veikko Launis hei,

kuulin eilen esityksesi geeneistä Tampereen Filosofiatapahtumassa.  Olin äimistynyt.  Olen vuosien ajan osallistunut filosofiatapahtumaan ja nauttinut siellä erityisesti esimerkiksi siitä, että viisaat luennoitsijat suhtautuvat nöyrästi ihmisyyteen ja kunnioittavasti ihmisten (nykyajankin, mutta myös kauan sitten eläneiden) ajatteluun ja ”järjenjuoksuun”.

Koin esityksesi ylimielisenä ja ihmisten ajattelua ja pyrkimyksiä väheksyvänä.  En nähnyt ”hyvään pyrkivää ihmistä” ihmiskuvassasi vaan lähinnä tietämättömiä hölmöjä, jotka tarvitsevat kaltaistesi viisaiden ohjausta, jotta löytävät oikealle polulle ajattelussaan.  Esityksesi problematisoinnin puute hämmästytti.

Ällistyin myös siitä, että puhuessasi geenitutkimuksen etiikasta (jonka ymmärrän olevan leipäpuusi) ohitat täysin talouden aspektin, joka niin geenimuunnellun ravinnon kuin lääkkeiden kehittämisen yhteydessä on hyvin merkittävä asia.

En ole ollenkaan geenimuuntelun asiantuntija, kuten sinä.  Uskon, että olet perehtynyt myös geenimanipuloinnin ja esimerkiksi siirtogeenisen ravinnontuotannon ongelmiin.  Olen kuitenkin yllättynyt siitä, että ongelmat ovat ilmeisesti mielessäsi olankohautuksella ohitettavissa eivätkä geenimuuntelun etiikkaa pohtiessasi ansaitse mainintaakaan.

Alla vajaat 10 vuotta sitten (Lempäälän-Vesilahden Sanomiin) kirjoittamani kolumni aiheesta, toivottavasti jaksat sen lukea, vaikka arvelenkin että siinä kirjoittamani asiat ovat sinulle tuttuja. Tämäntyyppisiin kysymyksiin kuitenkin varmaan osa sinua kuulemaan tulleista ihmisistä olisi myös halunnut kommentteja ja ”viisautta”.

Maija Kajan
gynekologi
Tampere

GEENIT LAUTASELLASI

Geeniruokakeskustelu on ollut otollista mielikuvilla maalailulle niin sen kannattajien kuin vastustajienkin pensseleissä.  Vastustajat ovat paksuin vedoin piirtäneet kuvaa hulluista lehmistä vielä pahempana versiona.  Geenimuunnellun ruuan puolustajat hymyilevät alentuvasti puhuessaan vastustajista älynköyhyydestä kärsivinä, geenikammoisina, taikauskoisina hölmöinä, jotka eivät ole kykeneviä ymmärtämään, miten tarkasti tutkittuja ja kaikin puolin turvallisia syötäväksi nämä parannellut tuotteet ovat.

Kannattajat tuntevat itsensä köyhien kehitysmaiden ritareiksi, jotka näkevät geenimuuntelun tuottavan ilman myrkytyksiä runsaan sadon kasvavaa soijaa, maissia tai puuvillaa, jotka myös muilta ominaisuuksiltaan ovat ylivoimaisia.  Vastustajat leimataan tietämättömiksi roistoiksi, jotka eivät lainkaan ajattele köyhien maiden asukkaita ja heidän ahdinkoaan.

Siirtogeenisen ruuan haitattomuus yksittäiselle ihmiselle näyttää olevan se hevonen, jolla kannattajat ratsastavat.  Paljon on uhrattu aikaa ja vaivaa ihmisten opettamiseen geeneistä, joita on kaikessa mitä syömme. Usein keskustelu näyttääkin jäävän yksittäisen ihmisen turvallisuuteen unohtaen monet suuremmat kysymykset.  Joitain näistä mielestäni suuremmista kysymyksistä ovat talous, allergiat ja luonto.

Miettiessämme, mitä ostamme ravinnoksemme, emme päätä ainoastaan siitä, mikä on turvallista, maittavaa tai haitatonta itsellemme ja perheellemme, vaan päätämme myös siitä,minkälaista tuotantoa haluamme kannattaa.

TALOUS
Siirtogeenisten kasvien tuottaminen on kallista.  Mitä tarkemmin niitä tarvitsee tutkia, sitä kalliimmiksi ne käyvät.  Kehittelyä tekevien yritysten on saatava tutkimukseen käyttämänsä rahat pois.  Siirtogeenisten kasvien ”karkaamisen” muualle luontoon on Monsanto-yritys estänyt jalostamalla viljansa siemenet ”steriileiksi” eli siis käyttökelvottomiksi siemenviljana.  Näin ollen viljelijän täytyy ostaa joka satokautta varten siemenet yritykseltä.  Varmasti ylivoimaista suurimmalle osalle köyhien maiden viljelijöitä ja kovin hankalaa ja kallista myös rikkaan Suomen maajusseille!

Jotta tuotteet säilyisivät kehitysmaiden asukkaiden saatavilla hintansa puolesta, niitä joudutaan päästämään ”keskeneräisinä” markkinoille, jolloin seuraamukset esimerkiksi luonnon kannalta voivat olla täysin arvaamattomia.

ALLERGIAT
Siirtogeenisiä ruoka-aineita myydään meille mielikuvissa esimerkiksi mahdollisuutena tuottaa tomaattiallergikolle sopiva tomaatti.  Toistaiseksi on lähinnä tullut yllätyksiä toiseen suuntaa.  Esimerkiksi kun soijaan ja perunaan siirrettiin pähkinästä ravintoarvoa lisäävä geeni, se sattui myös olemaan yksi pähkinän hankalista allergeeneista. Rehuina käytettävissä soijassa tai perunassa voi olla eläimille allergioita aiheuttavia siirtogeenien tuottamia aineita ja eläinten allergioista tiedämme vielä vähemmän kuin ihmisten allergioista.  Kun mansikan kylmänkestävyyttä on lisätty kalan geenillä, kuinka moni kala-allergikko uskaltaa syödä mansikoita sen jälkeen?  Monien geeniruuan
puolestapuhujien mielestä ei ole mitään syytä merkitä tai ilmoittaa muuntelua…

LUONTO
Aikoinaan Afrikan nälkää helpottamaan siirrettiin Viktoria-järveen Niilin ahvenia, jotka voivat kasvaa jopa monisatakiloisiksi.  Tarkoitus oli hyvä, mutta tuloksena katastrofi.  Järven muu kalakanta alkoi hävitä.

Mitä pikemmin geenimuunnellut organismit halutaan markkinoille, sitä vähemmän niitä ehditään tutkia.  Nyt jo noin kolmasosa Yhdysvaltain maissista on niin sanottu Bt-maissia, johon on lisätty Bacillus Thuringiensis-bakteerin tuholaisia tappava ominaisuus.  Pyrkimyksenä ja lupauksena siis on vähemmän myrkytyksiä tarvitsevat maissivainiot, joista saadaan parempi sato.  Tämän maissin tuottaman myrkyn piti olla haitallista vain maissikoisalle.  Kun Bt-maissi oli jo markkinoilla, huomattiin, että se on haitallista myös hyötyeläimille, kuten leppäkertuille ja harsokorennon toukille.  Muunnellun maissin siitepölyä syöneiden perhosten toukkia kuolee epätavallisen paljon. Lisäksi myrkyn ei pitänyt olla mahdollista vuotaa maaperään, mutta nyt maasta maissin juurten ympäriltä on löydetty viikkoja tappavan voimakkaana säilyvää myrkkyä.  Myrkyn on siis mahdollista hävittää maaperän hyödyllisiä ja elintärkeitä pieneliöitä.

Meistä ihmisistä ja mielipiteistämme riippuu esimerkiksi mihin johtaa Yhdysvaltain boikottiuhka EU:n vastustaessa geenimuunneltuja elintarvikkeita tai vaatiessa niiden tarkkaa merkitsemistä.  Minkälaisella viljavainiolla sinä seisot tässä kysymyksessä?