Eduskunta hylkäsi vuonna 2013 kansalaisaloitteen turkistarhauksen kiellosta. Silloisessa keskustelussa turkistarhauksen kannattajat lupasivat edistää lainsäädännöllä parannuksia eläinten oloihin. Nyt valmistelussa on eläinsuojelulain mittava muutos ja helmikuun puolivälissä maa- ja metsätalousministeriö esitteli turkisasetusluonnoksen. Lupauksien ja eläinsuojelujärjestöjen ehdotusten vastaisesti luonnoksen mukainen asetus tulisi heikentämään turkiselänten oloja.
Turkisasetusluonnos on maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon (kok) vastuulla. Asetusluonnoksen valmistelussa on nähtävästi kuunneltu vain turkiselinkeinon harjoittajia. Eläinsuojelujärjestöt ehdottivat eläinten olojen parantamiseksi muun muassa minkkien kerroshäkkejä, kettujen pesäkoppeja ja kettujen häkkikoon kasvattamista. Ehdotukset torjuttiin. Nämä parannukset on otettu muissa Pohjoismaissa käyttöön. Asetuksen valmistelussa pitäisi eläinsuojelujärjestöjen kuulemisen lisäksi tarkastella muiden maiden toimia turkiseläinten olosuhteiden parantamiseksi sekä käyttää pohjana tieteellistä tutkimusta.
Uuteen eläinsuojelulakiin Vihreät haluavat sisällytettäväksi eläinten mahdollisuudet lajityypilliseen käyttäytymiseen. Turkiseläimet ovat villieläimiä ja luonnossa ne eläisivät neliökilometrien kokoisilla reviireillä. Turkiseläinten kohdalla ei siis voida mahdollistaa lajityypillistä käyttäytymistä eivätkä eläinsuojelujärjestöjen ehdottamat parannukset ole radikaaleja vaan vaatimattomia askeleita kohti hiukan siedettävämpiä oloja eläimille. Eläinten hyvinvoinnin ja olosuhteiden parantamisessa emme voi sanoa olevamme kehityksen kärjessä tai esimerkkinä. Eläinsuojelujärjestöjen ehdottamat parannukset saisivat meidät kuitenkin lähemmäs muiden Pohjoismaiden vastaavaa lainsäädäntöä.
Välinpitämättömyys ja piittaamattomuus eläinten oikeuksista ovat häpeäksi nykyhallitukselle. Mitä voimme odottaa seuraavalta?
(Julkaistu Aamulehdessä 8.3.2015)