Ihmeellinen D-vitamiini – ja ihmeelliset suositukset

D-vitamiini näyttää olevan erittäin tärkeä terveytemme suoja.  Viime vuosina sen terveysvaikutuksista, annostelusta ja turvallisuudesta on tehty tuhansittain tutkimuksia. D-vitamiini näyttää vähentävän joidenkin syöpien (paksusuolisyövän, eturauhassyövän, rintasyövän) riskiä, suojelevan meitä sepelvaltimotaudilta ja sydäninfarktilta, diabetekselta, luun haurastumiselta, monenlaisilta autoimmuunisairauksilta (mm. MS-taudilta, keliakialta, psoriasikselta), dementialta,  raskauteen liittyviltä ongelmilta, masennukselta ja mahdollisesti aivoinfarktilta.  D-vitamiini parantaa myös vastustuskykyä virus- ja bakteeritauteja vastaan ja tasapainoelimen toimintaa.  Se vähentää siis luunmurtumien riskiä ainakin kahta kautta, osallistumalla luun vahvana pysymiseen ja vähentämällä kaatumisen riskiä.  D-vitamiinista ei ole terveydelle mitään haittaa, kunhan elimistön pitoisuus ei ole liian suuri.

Jotta saisimme D-vitamiinin terveyssuojat, pitää elimistömme D-vitamiinipitoisuuden olla tarpeeksi korkea.  Viime aikoina on kiistelty siitä, mikä on tarpeeksi hyvä D-vitamiiniannos tai pitoisuus veressä ja milloin annos on liian suuri.  Suomen suositusten mukaan päivittäiset D-vitamiiniannokset ovat 7.5-20 mikrogrammaa (ug).  Meitä varoitetaan yli 25ug päivittäisestä annoksesta.  Perustuvatko nämä suositukset tutkimuksiin?

Yhdysvaltain Endokrinologiyhdistys suosittelee D-vitamiinin saantia (auringosta, ravinnosta ja tarvittaessa pillereistä) niin että veren D-vitamiinipitoisuus saadaan tasolle 75-150 nanomoolia litrassa (nmol/l).  Kanadalainen suositus veren D-vitamiinipitoisuudesta on 100-150nmol/l.  Asiantuntijoiden mukaan turvallisen pitoisuuden yläraja on niin lapsilla kuin aikuisilla 250nmol/l.  Myrkytyksen riski liittyy vasta 375nmol/l ylittäviin pitoisuuksiin.

Maailman johtavien D-vitamiinitutkijoiden mukaan lasten elimistön D-vitamiinipitoisuuden pitäisi olla 125-165nmol/l.  Näin olisi mahdollista vähentää esimerkiksi diabeteksen riskiä.

D-vitamiinitutkimuksia ja omia havaintoja

Suomen Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen tutkijat julkaisivat vuonna 2012 eurooppalaisessa tiedelehdessä (European Journal of Nutrition) raportin analyyseistä, joissa oli mitattu 5714 suomalaisen veren D-vitamiinipitoisuuksia vuonna 2000.  Se oli keskimäärin 45.3nmol/l.

Reilun kahdensadan helsinkiläisen lapsen D-vitamiinitutkimuksessa pitoisuuden keskiarvo oli 40nmol/l ja ainoastaan yhdellä lapsella kahdestasadasta pitoisuus oli hippusen yli 80.

Omien potilaitteni D-vitamiinipitoisuudet ovat olleet selvästi alle 100, vaikka moni käyttää paljon maitotuotteita, sieniä ja kalaa ja Suomen nykyisiä suosituksia suurempia D-vitamiiniannoksia.

D-vitamiinin annos

Kokemukseni ja monien asiantuntijoiden mukaan 75nmol/l-pitoisuuteen pääsemiseksi suuri osa ihmisistä tarvitsee yli 50ug annoksen D-vitamiinia purkista päivittäin.  Turvallisen annoksen ylärajana asiantuntijat pitävät yleisesti 250ug päivässä.  Suomessa 1920-30-luvuilla alettiin suositella lapsille 100ug annoksia D-vitamiinia.  Annosta on pienennetty vuosikymmenten kuluessa kymmenesosaan.  Moni lastenlääkäri on sitä mieltä, että nykyiset suositusannokset pitävät juuri ja juuri riisitaudin uhan kurissa, mutta lapset eivät saa muita D-vitamiinissa saatavilla olevia terveyssuojia.  Monet pitävät esimerkiksi lapsuuden diabeteksen hurjan lisääntymisen syynä D-vitamiinin vähyyttä.

Hollantilaiset tutkijat William B. Grant ja Gert E. Schuitemaker ovat arvioineet, että jos kaikkien hollantilaisten seerumin D-vitamiinitasot saataisiin nostetuksi keskimäärin 105nmol/l:iin, vähenisi monen kansanterveydelle merkittävän taudin ilmaantuvuus 10-50%:lla ja kokonaiskuolleisuus jopa 18%.  Jotta tähän päästäisiin, pitäisi päivittäisen D-vitamiiniannoksen olla useimmilla ihmisillä 100-150ug.  Tiedelehti Nutriotionin huhtikuun 2012 numerossa tutkija M.J. Glade kirjoitti, että pitkäaikainenkin 250ug päivittäinen D-vitamiiniannos on terveelle aikuiselle turvallinen.  Lapsille on suositeltu 25ug jokaista kymmentä kiloa kohti, eli esimerkiksi 40-kiloinen lapsi voi käyttää 100ug annosta päivittäin.

D-vitamiinin imeytymisestä

Annoksen lisäksi tärkeää D-vitamiinin käytössä on sen rasvaliukoisuus.  Suuri osa D-vitamiinivalmisteista on nieltäviä, pureskeltavia tai imeskeltäviä tabletteja.  Vaikka tabletissa oleva D-vitamiiniannos olisi hyvä, ei se välttämättä imeydy, mikäli sitä ei oteta rasvaa sisältävän ruuan kanssa.  Moni suomalainen ottaa D-vitamiinin aamupalansa kanssa.  Nykyinen rasvahysteria on saanut aikaiseksi sen, että monen ruokavaliossa on selvästi liian vähän rasvaa.  Tavallinen aamupala on esimerkiksi veteen tai rasvattomaan maitoon keitetty puuro marjojen kanssa.  Tämän aamupalan kanssa otettu D-vitamiini tabletista ei todennäköisesti imeydy.  Jotta D-vitamiini imeytyisi hyvin, on hyvä ottaa D-vitamiinitabletin oton yhteydessä kunnon tujaus rypsi-, pellavansiemen-, oliivi-, avokado- tai oliiviöljyä (joita useimpien ruokavaliossa on aivan liian vähän), ottaa se rasvaa sisältävän ruuan kanssa tai  käyttää kapseleita, joissa on D-vitamiinin lisäksi esimerkiksi pellavansiemen- tai auringonkukkaöljyä.

Liian pienet annokset ovat  terveydelle vaarallisia ja kalliitakin

Vaikka kaikkia D-vitamiiniin liitettyjä terveyden suojavaikutuksia ei ole täysin todistettu, on mielestäni käsittämätöntä, että Suomen D-vitamiinisuositukset ovat tasolla, joka hyvin todennäköisesti lisää riskiämme sairastua moniin vaikeisiin tauteihin. D-vitamiinista on monta terveydellistä hyötyä eikä mitään haittaa, kunhan annokset eivät ole liian suuria.  Tutkimukset osoittavat kiistatta, että  Suomen suosituksiin nähden 10-kertaiset annokset ovat turvallisia.  Jo mahdollisuus, että selvästi suuremmat annokset vähentäisivät riskiämme sairastua syöpiin, sepelvaltimotautiin, diabetekseen, MS-tautiin, psoriasikseen, keliakiaan, verisuonitauteihin, tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin, raskauden komplikaatioihin, masennukseen, suoliston tulehduksiin, virus- ja bakteeritauteihin, luun haurastumiseen tai luunmurtumiin, pitäisi kaiken järjen mukaan olla pakottava syy suositella kunnollisia D-vitamiiniannoksia kaikille suomalaisille vastasyntyneestä ikivanhaan.

7 Comments

  1. Risto
    Posted 6.2.2013 at 22.49 | Permalink

    Hieno kirjoitus niin tärkeästä D-vitamiinista. Noiden perusteluiden jälkeen todella hämmästyttää THL:n jääräpäinen suosituslinja, jonka vuoksi suuri määrä ihmisiä saa aivan liian vähän ko. vitamiinia. Onkohan noiden tahojen kytkennät lääketeollisuuteen niin ylivoimaisen tiukat, että oikeiden suositusten mukanaan tuomat positiiviset terveysvaikutukset häiritsisivät lääkebisnesta ja sitä kautta myös herrojen bonuksia?

    • maijakajan
      Posted 9.3.2013 at 11.35 | Permalink

      Mielenkiintoinen ajatus, että pienet D-vitamiinisuositukset ja pelottelut liian suurista annoksista olisivat lääketeollisuuden kieroilua. Ei mahdotonta, näyttäähän kunnollinen D-vitamiinitaso vähentävän monen lääketeollisuudelle tuottoisan lääkkeen tarvetta. Kuten itse asiassa hormonikorvaushoitokin. Estrogeeni vähentää sepelvaltimotaudin, sydäninfarktin, diabeteksen ja luun haurastumisen riskiä. Kunnollinen estrogeenihoito vähentää monia oireita, joiden lääkehoito on hyvin tuottoisaa lääketehtaille. Jos vaihdevuosioireet hoidettaisiin kunnolla, vähenisi unettomuuteen, masennukseen, sydämen rytmihäiriöihin, nivel- ja lihaskipuihin sekä yliaktiiviseen rakkoon käytettyjen lääkkeiden tarve hurjasti. Hmm, onkohan raivoisa kunnollisen hormonikorvaushoidon vastustuskin osin lääketehtaiden masinoimaa..

      • Risto
        Posted 9.3.2013 at 18.57 | Permalink

        Kovin loogiselta kuullostaa! Muitakin esimerkkejä löytynee. Yksi saattaa olla kakkostyypin diabeteksen hoito. Yli 100 vuotta sitten, kun insulinista ei edes tiedetty, hoidettiin sokeritauti ruokavaliolla. Sama kuulemma toimisi nykyäänkin, mutta virallinen taho antaa vain lääkehoitovaihtoehdon! No siitähän lääkefirmat tykkää!;-((

  2. Maaria
    Posted 6.4.2013 at 10.08 | Permalink

    Hyvä kooste aiheesta, kiitos.
    Olen lukenut D vitamiinia koskevia artikkeleita viime vuosien aikana paljon ja mielipiteet tuntuvat menevän laidasta laitaan. Viime viikkoina on taas aika näkyvästi peloteltu liian suurista annoksista. On sitten vaan valittava kenen joukoissa seisoo. Itse syön läpi vuoden 100 mikrogrammaa päivässä. Kymmenen vuotta tropiikissa asuneena ja paljon kalaa syöneenä olisin varmaankin tuona aikana saanut pahan yliannostuksen jos sellainen vaara olisi olemassa. Niin myös aika suuri osa maailmaan väestöstä…
    Oma poikani ,( isä tummaihoinen) sairastui krooniseen paksusuolentulehdukseen muutama vuosi sitten, kymmenen vuotta Suomessa asuttuaan. Ikävä kyllä en ollut tietoinen D vitamiinilisän tarpeellisuudesta siinä vaiheessa kun muutimme tänne. Tuttavani poika, jonka isä on afrikkalainen, sairastui samaan tautiin samoihin aikoihin ja jokin aika saman sitten heidän nuorempi lapsensa sai diapetes diagnoosin. Täällä Pirkanmaalla on parhaillaan meneillä tutkimus nuorten suolistosairauksista, ne ovat lisääntyneet valtavasti.
    Missään vaiheessa poikani hoidon aikana hänen D vitamiini tasoaan ei ole mitattu. Koitin ottaa asian puheeksi lääkärin kanssa, turhaan. Hän syö nyt 100 mikrogrammaa päivässä ja on ihan hyvässä kunnossa, on toki lääkityskin. Ensimmäisessä lääkärinlausunnossa luki, vaikea colitis ulcera, kotihoitoa yritetään. Siihen nähden tilanne on erittäin hyvä, yhtään sairaalajaksoa ei ole ollut ja hän pystyy elämään täysin normaalia elämää.
    Jos saantisuosituksia ei uskalleta nostaa reilusti, olisi hyvä jos tasonsa edes pääsisi mittauttamaan kohtuuhintaan ja ilman lääkärin lähetettä.

    • maijakajan
      Posted 17.4.2016 at 19.12 | Permalink

      Luettuani paljon lisää tutkimuksia D-vitamiinista olen päätynyt viilaamaan strategiaa (kts D-vitamiini – viilattu strategia sivuillani). Suurimmalle osalle meistä 100ug päivässä / 700ug viikossa kymmenen vuoden ajan on liian suuri annos. Kun tuota annosta on käyttänyt vuoden, kannattaa D-vitamiinitaso mittauttaa ja kun varasto on hyvä (pitoisuus 130-150nmolg/l), on hyvä pienentää annosta selvästi.

  3. Jouko N
    Posted 6.2.2014 at 22.39 | Permalink

    Onneksi Turussa ainakin yhdellä lääkäriasemalla, Eloni, on mahdollista mittauttaa D-vitamiinitasonsa ilman kummempia kommervenkkejä. Hinta alle 50 euroa eli ei kun mittauttamaan. Noin 50 microg / päiväannos on nostanut d-vitamiinitasoni ihan hyville lukemille yli sadan.

  4. Jorma S
    Posted 15.3.2016 at 9.46 | Permalink

    Hei,

    Tosi hyvä kirjoitus kyllä. Itekkin oon vasta perehtymässä tähän d-vitamiiniin tarkemmin, ja hoitamaan sitä kunnolla.
    Mitä mieltä sä oot, ku tässä artikkelissa (http://lisaravinnetieto.com/d-vitamiinin-puutos/) sanotaan, että jossain uudehkossa tutkimuksessa oli nähty et aikuiset tarvitsisi jopa yli 100 µg d-vitamiinia päivässä. Huomasin, että ite puhuit 50:tä. Aika iso ero noilla vaan.

Kirjoita kommentti

Your email is never published nor shared. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

*
*