Naistentautien tentissä vastauksena kysymykseen tavallisimmista vaihdevuosioireista suuri osa lääketieteen opiskelijoista ja varsinkin erikoislääkäritenttiin vastaajista osaisi todennäköisesti listata ainakin lisääntyneen ärtyneisyyden, masentuneisuuden, itkuherkkyyden, unettomuuden, ahdistuneisuuden kuumat aallot ja hikoilun, sydämen rytmihäiriöit, nivel- ja lihaskivut, haurastuneet limakalvot sekä yliaktiivisen rakon.

Oireiden hoidosta

Olen muutaman vuosikymmenen ihmetellyt miksi kuitenkin hormonikorvaushoitoa suunniteltaessa ja käytettäessä puhutaan oireina pelkästään kuumista aalloista ja hikoilusta sekä limakalvojen kuivumisesta. Miksi muita hyvin yleisiä ja naisia invalidisoivia vaihdevuosioireita ei haluta tai katsota tarpeelliseksi hoitaa? Usein käytännön lääkäri vastaanotollaan kysyy naiselta onko tällä vaihdevuosioireita ja näin sysää oireiden syyn tunnistamisen potilaansa harteille. Moni lääkäri kirjoittaa potilaan tietoihin ”ei vaihdevuosioireita” mikäli naisella ei ole kuumia aaltoja tai hikoilua.

Suomessakin on tuhansittain naisia, joilla on erittäin vaikeita vaihdevuosioireita, mutta jotka eivät kärsi kuumista aalloista tai eivät hikoile lisääntyneesti. Osa näistä naisista on oireidensa takia toimintakyvyttömiä tai itsemurhan partaalla ja kärsii täysin sietämättömästi elämänlaaduttomuudesta, joutuu pitkille sairauslomille, käyttää monenlaisia lääkkeitä oireiden hoitoon ja voi jopa joutua ennenaikaisesti eläkkeelle.

Kuumien aaltojen ja hikoilun hoitamiseen tarvitaan kokemukseni mukaan selvästi pienempi annos estrogeenia kuin muiden vaihdevuosioireiden hoitoon. Se, että 1mg estradiolia helpottaa hikoilua mutta ei auta unettomuuteen, masentuneisuuteen tai nivelkipuihin, ei ole merkki siitä että unettomuus, masentuneisuus tai nivelkivut eivät johdu estrogeenin vähyydestä. Voi olla että naisen käyttämä estrogeeniannos on hänelle väärä, vaikka ehkä jollekulle toiselle riittävä. Annoksen yksilöllinen räätälöinti on monelle muullekin hoidolle välttämätöntä – miksi ei estrogeenille? Miksi emme hoida estrogeenilla estrogeenin vähyydestä johtuvia oireita?

Estrogeenin terveysvaikutuksista

Duodecimin 16/2015 numeron teemana oli ikääntyvän naisen terveys. Yksi teeman avainlauseista on: ”hormonihoidon aloitus terveelle 50-59-vuotiaalle naiselle tuo mukanaan enemmän terveyshyötyjä kuin haittoja eikä hoidon kestolle ole ehdotonta ylärajaa”.

Sen lisäksi että kunnollinen hormonikorvaushoito parantaa vaihdevuosioireista kärsivän naisen elämän laatua hoito vähentää sairauslomien tarvetta sekä vaihdevuosioireiden ja vaihdevuosissa tavallisemmiksi käyvien sairauksien hoitoon tarvittavia lääkityksiä ja hoitoja. Esimerkiksi nukahtamis- ja unilääkkeet, masennus- ja ahdistuneisuuslääkkeet, kipulääkkeet, virtsankarkailuun käytetyt lääkkeet, virtsatietulehduslääkkeet, rytmihäiriölääkkeet, verenpaine- ja kolesterolilääkkeet ja diabeteksen tai osteoporoosin hoitoon tarvittavat lääkkeet voivat estrogeenikorvaushoidolla käydä tarpeettomiksi.

Tavallisimmat vaihdevuosioireet aiheuttavat paljon turhia tutkimuksia. Jos sydämen rytmihäiriöitä ja erilaisia kipuja ja kolotuksia kokeillaan hoitaa räätälöidyllä hormonihoidolla, voivat rasitussydänfilmit, sydämen vuorokausiseurannat, ultraäänitutkimukset, varjoainekuvaukset, röntgenkuvat, magneettitutkimukset osoittautua tarpeettomiksi oireiden väistyttyä. Tutkimusten tarpeen väheneminen tuo erittäin suuret säästöt niin naiselle itselleen kuin terveydenhuollon järjestelmille – eli kaikille veronmaksajille. Hoitamattomana vaihdevuosioireet tai estrogeenin vähenemiseen liittyvät taudit voivat aiheuttaa ennenaikaisen eläköitymisen. Suuri osa hyvin hoidetuista naisista pystyy olemaan töissä eläkeikään ja vaikka sen ylikin.

Me gynekologit olemme merkittävässä asemassa kun pyrimme auttamaan naisia elämään hyvää, toimintakykyistä ja mahdollisimman tervettä elämää. Meillä on mahdollisuus yllyttää naista terveisiin elämäntapoihin, liikuntaan, ruokavalion ja elämäntapojen remonttiin ja tehdä räätälöidyllä hormonikorvaushoidolla lähes taikatemppuja naisten elämän laadun ja terveyden ylläpitämiseksi ja jopa kansantalouden kestävyyden parantamiseksi.

Tämä kirjoitukseni hieman typistetyssä muodossa julkaistiin Suomen Gynekologiyhdistyksen julkaisun Syklin marraskuun 2015 numerossa.