D-vitamiini – hiottu strategia

D-vitamiini on metka, välttämätön ja hankala aine. Oikea pitoisuus sitä elimistössä suojaa meitä monia tauteja vastaan. Näyttää siltä että muiden muassa suuren tappajamme sepelvaltimotaudin riski vähenee selvästi, jos elimistössämme on tarpeeksi D-vitamiinia. Myös diabeteksen, rintasyövän, eturauhassyövän, paksusuolisyövän, luun haurastumisen, dementian, monenlaisten tulehdusten ja niin sanottujen autoimmuunitautien riski vähenee elimistön hyvällä D-vitamiinipitoisuudella.

Elimistöömme tuleva D-vitamiini ei mene suoraan verenkiertoon eli elimistön käyttöön, vaan varastoituu rasvakudokseen. Liian suuri määrä D-vitamiinia verenkierrossa on vaarallista. Verenkierron suuri D-vitamiinitaso lisää kalsiumin ja fosfaatin imeytymistä luustosta ja suolesta ja vähentää kalsiumin eritystä munuaisista. Tällöin kalsium voi kiteytyä kudoksiin, vaarallisimmillaan sydämeen, munuaisiin tai hengityselimiin. Jotta verenkiertoon tulisi vaarallinen D-vitamiinipitoisuus, pitää rasvakudoksen D-vitamiinivaraston ensiksi tulla suureksi. Yksittäinen suuri D-vitamiiniannos ei ole terveydelle vaarallista mutta jatkuva, vuosikausia kestävä suuri annos kasvattaa hiljalleen elimistön D-vitamiinivarastoa ja myös verenkierron D-vitamiinitaso nousee. Elimistön D-vitamiinivarasto kasvaa suurellakin annoksella hitaasti mutta myös yksilöllisesti.

Vuosien kuluessa olen lukenut sadoittain D-vitamiinista tehtyjä tutkimuksia. Olen myös mittauttanut muutaman tuhannen ihmisen verenkierron D-vitamiinitasoja. Näistä tiedoista olen keittänyt kokoon suosituksen D-vitamiinin käytöstä, jolla on mahdollista saada D-vitamiinista saatavat terveyshyödyt turvallisesti.

En ole tavannut ihmistä, jonka D-vitamiinivarasto olisi tullut hyväksi suosituksen mukaisella annoksella. Olen kuitenkin tavannut paljon ihmisiä, joiden D-vitamiinivaraston ylläpitoon on riittänyt suosituksen mukainen annos – kunhan varasto on ensin saatu hyväksi.

D-vitamiinin rasvaliukoisuus tarkoittaa käytännössä muutamaa tärkeätä asiaa. Vitamiini ei imeydy ilman rasvaa. Parhaiten D-vitamiini imeytynee valmisteesta jossa on öljyä – esimerkiksi kapselista. D-vitamiini imeytyy rasvakudoksen varastoon – sitä voi sinne varastoida kerrallaan suuremman määrän eikä sitä tarvitse ottaa joka päivä. Kuukauden annoksen voi ottaa kerrallaan, viikon annoksen kerran viikossa tai vuoden annoksen neljään jaettuna kolmen kuukauden välein . Rasvakudoksessa olevan varaston kerryttäminen hyväksi kestää kuukausia tai jopa muutamia vuosia kun annokset ovat maltillisia. Koska imeytyminen on yksilöllistä, kannattaa varaston täyttämiseen käyttää maltillisia annoksia. Kun varasto on hyvä, ei suurta annosta ole viisasta enää käyttää vaan annos kannattaa pienentää ylläpitoannokseksi.

Suosittelen strategiaa, jolla D-vitamiinivarasto saadaan hyväksi 1-2 vuoden kuluessa. Jos henkilö ei ole käyttänyt ruokavaliosta saatavan D-vitamiinin lisäksi mitään D-vitamiinia sisältäviä valmisteita tai on käyttänyt pelkästään suosituksen mukaisia (10-20ug päivässä) annoksia, suosittelen vuoden ajaksi käyttöön 500-700ug viikossa. Mielestäni tätä annosta kannattaa käyttää ympäri vuoden vaikka oleilisi paljonkin auringossa. Tällä annoksella ei ole mahdollista saada vaarallista pitoisuutta elimistöönsä vuoden tai kahden käytössä. Noin vuoden käytön jälkeen on hyvä mittauttaa verenkierron D-vitamiinitaso (P-D-25 tai S-D-25; tutkimuskoodi 1220). Tavoitetaso on (toisin kuin laboratorioiden suositusarvoissa väitetään) 130-150 nanomoolia litrassa (nmol/l).

Joku voi tällä annoksella saada pitoisuuden hiukan turhan suureksi. Jos pitoisuus on yli 150, kannattaa pitää taukoa purkki-D-vitamiinissa. Jos pitoisuus on yli 200, voi taukoa pitää jopa vuoden, minä aikana elimistö käyttää varastoimaansa D-vitamiinia. Haittoja D-vitamiinista ei ole kuvattu, kun pitoisuus on alle 500. Jos pitoisuus on 150-200, kannattaa taukoa pitää 5-10 kuukautta. Tauon jälkeen voi mittauttaa pitoisuuden, mikä ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Jos pitoisuus on 120-150, kannattaa annosta pienentää selvästi ja alkaa käyttää vain 100-300ug viikossa. Vuoden kuluttua on hyvä taas mittauttaa elimistön D-vitamiinitaso jotta näkee sen pysyvän pienelläkin annoksella hyvänä ja varmistaa että se ei enää varastoidu haitallisen paljon. Kun varasto on hyvä, se pysyy useimmilla meistä hyvänä 100-300ug viikkoannoksella.

Monilla 1-2 vuoden D-vitamiiniannos 500-700ug viikossa ei vielä saa varastoa hyväksi. Jos pitoisuus on alle 100, kannattaa viikkoannosta nostaa 200-500 mikrogrammalla ja ottaa kontrollikoe taas vuoden kuluttua. Kun elimistön D-vitamiinitaso on hyvä, saamme hyväksemme D-vitamiinista saatavat merkittävät terveyshyödyt, joita on paljon.

Kirjoita kommentti

Your email is never published nor shared. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

*
*