Vaihdevuosipoliklinikka

Jätin Tampereen kaupunginvaltuuston huhtikuun 2019 kokouksessa

valtuustoaloitteen Vaihdevuosipoliklinikan perustamisesta julkisen perusterveydenhuollon toimintana

Tässä kirjoituksessa selvennän mistä on kysymys ja miksi Vaihdevuosipoliklinikoita tarvitaan.

Ihmisen terveys ja hyvinvointi lepää hormonien varassa. Välttämättömiä tai ainakin tärkeitä hormoneita on kymmeniä. Jos hormonieritys takkuaa ja elimistössämme on vähän esimerkiksi kilpirauhashormonia, insuliinia tai serotoniinia, voimme huonosti.

On yksi hormoniryhmä jonka eritys vähenee jokaiselta joka elää tarpeeksi pitkään. Nämä ovat elimistömme sukupuolihormonit. Miehen tärkein sukupuolihormoni on testosteroni ja naisen etrogeeni. Näiden eritys vähenee väistämättä vanhetessamme. Hormonien vähenemien on naisilla äkkinäisempää kuin miehillä. Naisen estrogeenierityksen väheneminen alkaa nykyiseen eliniän odotteeseemme nähden ällistyttävän aikaisin. Naiselle vaihdevuodet voivat tulla yllättäen kuin suoraan puskasta. Monelle naiselle alkaa tulla estrogeenipitoisuuden vähenemisestä johtuvia oireita jo pian 40-vuotispäivän jälkeen. Yleensä nainen tuntee hormonimuutoksia olossaan viimeistään 45-55-vuotiaana. Estrogeenin vähenemisestä johtuvien oireiden vaikeus vaihtelee paljon naisesta toiseen – on naisia joilla on hyvin vähän tai lieviä oireita mutta on myös naisia joiden elämänlaatu romahtaa ja heistä tulee täysin toimintakyvyttömiä oireiden takia. Tavallisimpia oireita ovat lisääntynyt ärtyneisyys, masentuneisuus, itkuherkkyys, ahdistuneisuus, unettomuus, saamattomuus, nivel-, lihas-, hermo- ja jännekivut, sydämen rytmihäiriöt, lämmönsäätelyn häiriöt eli hikoilu, palelu ja kuumat aallot, uupumus, väsymys, virtsan karkailu, kuorsaaminen, seksuaalinen haluttomuus ja reaktioherkkyyden huononeminen ja limakalvojen kuivuminen ja haurastuminen.

Myös miehillä voi olla testosteronin vähenemisestä johtuvia oireita. Harvoin mies itse tai hänen lääkärinsä tulee ajatelleeksi oireiden johtuvan hormonimuutoksista. Miesten oireet ovat samoja kuin naistenkin, esimerkiksi lisääntynyttä ärtyisyyttä, unettomuutta, masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, sydämen rytmihäiriöitä, nivel-, lihas- tai jännekipuja, seksuaalista haluttomuutta, kuorsaamisen lisääntymistä, hikoilua tai kuumia aaltoja ja uupumusta tai väsymystä.

Yleensä nainen lähtee oireidensa takia terveyskeskus- tai työterveyslääkärille. Lääkäri ei tule useinkaan ajatelleeksi että oireet johtuvat naisen hyvinvointia ja terveyttä tukevan estrogeenin vähenemisestä. Oireet voivat johtaa työkyvyttömyyteen, monenlaisten lääkitysten aloittamiseen, sairauslomiin, erilaisiin erikoislääkärikonsultaatiohin sekä kalliisiinkin tutkimuksiin (esimerkiksi sydämen vuorokausiseurantaan, ultraäänitutkimuksiin, rasituskokeeseen, sydänverisuonten kuvantamistutkimuksiin, röntgen- ja magneettitutkimuksiin sekä nivelten tähystystutkimuksiin).

Oireet eivät kosketa ainoastaan niistä kärsivää itseään. Äkkipikaisuus ja ärtyneisyys voivat myrkyttää työyhteisön ilmapiirin ja suhteet lähimpiin ihmisiin. Lähimmät ihmiset voivat olla huolestuneita oireiden kanssa elävän hyvinvoinnin romahtamisesta ja lujilla tämän mielialan vaihteluiden keskellä. Unettomuus, kuorsaus, kivut, masentuneisuus ja ahdistuneisuus lisäävät lähimpien huolta.

Estrogeenin vähyys naisen elimistössä lisää myös monen taudin riskiä. Verenpaine ja veren kolesteroli- ja triglyseriditasot nousevat, sokerinsieto heikkenee, sepelvaltimotaudin, diabeteksen, metabolisen oireyhtymän, luun haurastumisen ja dementian riski kasvaa.

Viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana naisten vaikeisiin PMS- tai PMDD (premenstrual syndrome tai premenstrual dysphoric disorder) on alettu paljon aiempaa herkemmin suositella hoidoksi kohdun ja munasarjojen poistoa – jopa selvästi alle 40-vuotiaille naisille. Munasarjojen poistosta seuraa väistämättä elimistön estrogeenitasojen romahtaminen ja vaihdevuodet ja niihin liittyvät oireet sekä monien tautien riskin lisääntyminen.  Tällaisen hoidon läpikäynyt nainen jää useimmiten tyhjän päälle koska leikkauksen tehneet gynekologit eivät pidä häntä enää gynekologisena potilaana – mikä on tässä katastrofitilanteessa elävälle absurdia.

Rintasyöpä on naisten syövistä ylivomaisesti tavallisin. Siihen sairastuu vuosittain Suomessa noin 5000 naista. Pitkä hormonihoito lisää rintasyövän riskiä. Tätä riskiä lisää hormonihoitoa enemmän ylipaino, liikunnan vähyys, tupakointi ja runsas alkoholin käyttö. Jos rintasyöpään sairastunut nainen on käyttänyt hormonihoitoa, kehoitetaan häntä lopettamaan se. Lisäksi usein rintasyövän hoitona käytetään estrogeenin vastavaikuttajia jotka estävät estrogeenin vaikutukset naisen elimistössä. Rintasyöpään sairastuneilla naisilla on usein vaikeita estrogeenin vähyydestä johtuvia oireita ja kasvavia terveysriskejä.

Terveyskeskus- ja työterveyslääkärit eivät useinkaan huomaa naisen oireiden liittyvän estrogeenin vähyyteen. Tällöin oireita aletaan hoitaa syyhyn puuttumatta eli oireenmukaisesti, kuten nukahtamis-, masennus- ja kipulääkkeillä tai sydämen rytmihäiriölääkkeillä. Näiden lisäksi suositellaan elämäntapoihin liittyviä hoitoja kuten liikuntaa, unettomuuden lääkkeettömiä hoitoja, stressin vähentämistä ja ruoka- ja juomavalion viilausta. Joskus terveyskeskus- tai työterveyslääkäri suosittelee naista hakeutumaan gynekologin vastaanotolle. Useimmiten nainen joutuu itse maksamaan yksityisgynekologin tutkimukset ja hoidon – tähän ei monella naisella ole varaa ja hän voi jäädä ilman välttämättä tarvitsemaansa apua.

Suomessa elää noin miljoona vaihdevuosissa tai niiden jälkeistä aikaa elävää naista. Vaihdevuodet ja niiden oireet voivat olla katastrofi näille naisille ja myös heidän läheisilleen ja työyhteisöille. Julkisen terveydenhuollon mitättömät valmiudet tutkia ja hoitaa vaihdevuosissaan elävää naista aiheuttaa valtavat määrät inhimillistä kärsimystä ja taloudellisia menetyksiä sekä terveydenhuollon resurssien hukkakäyttöä, turhia tutkimuksia, syyhyn pureutuvan hoidon sijaan oireiden hoitoon käytettäviä huonosti tehoavia lääkityksiä, sairauslomia ja ennenaikaisia eläkkeitä. Myös estrogeenin vähyydestä seuraavien tautien lääkitysten tarve lisääntyy. Hyvällä hormonikorvaushoidolla estrogeenin vähyyden oireet ja usein tautiriskien lisääntyminen saadaan kuriin. Hormonihoidosta on terveydelle merkittävästi enemmän hyötyä kuin haittaa.

On kohtuutonta että kunnollista ja asiantuntevaa hoitoa saavat ainostaan ne onnekkaat jotka sattuvat pääsemään terveyskeskuksen tai työterveyshuollon kautta osaavan lääkärin hoitoon tai ovat tarpeeksi varakkaita hakeakseen apua yksityislääkäriltä. Tuhannet jäävät jatkuvasti ilman sekä elämänlaadun että terveyden ylläpidon kannalta välttämätöntä apua. On häpeä että julkinen terveydenhuolto ei panosta näin tavallisen ja suuria inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä aiheuttavien oireiden ja tautitaakan lisääntymisen diagnosointiin ja hoitoon.

Julkiseen perusterveydenhuoltoon on tarpeen perustaa vaihdevuosipoliklinikoita. Näihin poliklinikoihin tulee koota paras tietämys vaihdevuosista, kaikista niihin liittyvistä oireista, lääkkeettömistä hoidoista ja hormonihoidosta. Sieltä tulee saada apua vaihdevuosioireisiin niin naisten kuin miesten, ennenaikaisten vaihdevuosien kanssa kamppailevien (esimerkiksi naisten joilta on munasarjat poistettu) kuin rintasyövän tai jonkin muun syyn takia hormonihoidosta pidättäytymään joutuvien tai haluavien.

Kirjoita kommentti

Your email is never published nor shared. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

*
*