Moni työtön tai muiden tukien varassa elävä tekisi mielellään työtä jos se parantaisi hänen toimeentuloaan. Nykyinen järjestelmämme voi kuitenkin turhentaa työn tekemisen tukien menettämisen uhalla. Tukiviidakossa rämpiminen on vaikeaa ja sosiaalityöntekijöiden työpanosta kuluu kohtuuttomasti monimutkaisten tukiasioiden käsittelyyn vaikka heitä tarvittaisiin käytännön sosiaalityössä.
Sosiaalijärjestelmäämme tarvitaan perinpohjainen muutos tilkkujen lisäämisen, paikkailun ja poistelun sijaan. Muutaman vuosikymmenen ajan on makusteltu ideaa perustulosta. Perustulo on kaikille Suomessa pysyvästi asuville täysi-ikäisille henkilöille maksettava raha. Perustulolla korvataan kaikki sosiaaliturvan vähimmäisetuudet, esimerkiksi työttömien perusetuudet ja minimivanhempainraha. Perustuloa kannattava Vihreät on laskenut että se olisi kustannusneutraali ja tekisi sosiaaliturvajärjestelmästämme oikeudenmukaisemman ja selvästi yksinkertaisemman raivaamalla tukiviidakkoa ja byrokratiaa.
Kannattajien mielestä perustulo innostaisi työn tekoon, luovuuteen, yrittäjyyteen ja monenlaiseen yhteistoimintaan sekä vähentäisi köyhyyttä ja syrjäytymistä. Perustulo vähentäisi monen nöyryyttämiseksi kokemaa asioimista sosiaali- tai työllisyystoimistoissa. Elämän suunnittelu kulloisenkin elämäntilanteen mukaan helpottuisi. Eläkeläiset, työttömät, kotiäidit, lasten vanhemmat ja opiskelijat voisivat vapaammin tasapainottaa työn tekemistä muuhun elämään.
Perustulon vastustajat katsovat että se kannustaisi laiskuuteen, vähentäisi työnteon arvoa ja tulisi kalliiksi.
Perustulokeskustelu on vuosien ajan jumittanut paikallaan. Perusteettomat väitteet ja oletukset ovat yleisiä. Meillä ei ole tutkimukseen perustuvaa ymmärrystä perustulon vaikutuksista toimeentuloon, työllisyyteen, oikeudenmukaisuuteen, syrjäytymiseen, elämänhallintaan, henkiseen hyvinvointiin tai byrokratian määrään ja muotoihin. Järjestelmän kustannuksista ei ole myöskään tutkittua tietoa. Näihin kysymyksiin vastauksen saamiseksi on ehdotettu perustulokokeilua.
Perustulokokeilu on hallituksemme ohjelmassa. Kansaneläkelaitoksen (Kela) tutkimusosasto aloittaa esiselvityksen monien toimijoiden kanssa yhteistyössä loppuvuoden 2015 aikana. Selvityksen päämääränä on kehittää malli jolla perustulokokeilu olisi hyvä toteuttaa. Jotta kokeilusta on mahdollista vetää johtopäätöksiä, täytyy kokeilu toteuttaa tarkasti suunniteltuna tutkimuksena.
Perustulolla on tarkoitus helpottaa monia sosiaaliturvan ongelmia, jotka ovat Tampereella surullisen tavallisia. Työttömyys on yksi Tampereen suurista ongelmista. Elokuun 2015 työttömyysaste oli 17.7%. Sosiaalista tukea tarvitsee moni tamperelainen. Toimeentulotukea tarvitsevien kotitalouksien määrä on kasvanut viime vuosina ja tuen tarvitsijoista joka kolmas on uusi. Työttömiä ja lapsiperheitä on toimeentuloa tarvitsevien joukossa paljon.
Me perustulon kannattajat lataamme kokeiluun suuria odotuksia. Jos kokeilu suunnitellaan ja toteutetaan huolellisesti, voidaan sen avulla selvittää perustulon vaikutuksia niin toimeentuloon, työllisyyteen, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, syrjäytymiseen, elämänhallintaan, henkiseen hyvinvointiin, kuluihin kuin byrokratiaankin. Pelkona on, että kokeilu toteutetaan niin että pitäviä johtopäätöksiä ei voi vetää. Mielestäni kokeilu olisi hyvä järjestää tutkimuksena jossa olisi tutkimusryhmä ja vertailuryhmä. Tällaisia tutkimuksia tehdään paljon lääketieteessä. Näin olisi paremmin mahdollista päätellä mitkä muutokset johtuvat järjestelmän muutoksesta. Tutkimusasetelmassa on tärkeä painottaa niin sosiaalisia, elämänlaadullisia kuin taloudellisia vaikutuksia sekä vaikutuksia järjestelmän koukeroihin, byrokratiaan ja sosiaalityöntekijöiden työnkuvaan.
Tein marraskuussa 2015 valtuustokyselyn Tampereen mahdollisuudesta hakeutua perustulon kokeilukunnaksi. Tampere tekee Kelan kanssa yhteistyötä kokeilun järjestämiseksi. Kokeilua suunnittelee työryhmä, johon kuuluu Kelan tutkimusosasto, neljä yliopistoa, Suomen Itsenäisyyden Juhlarahasto, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja ajatushautomo Tänk. Tutkimusta johtaa Kelan tutkimusjohtaja Olli Kangas, jonka ydinosaamista on muun muassa tulonjako, köyhyys ja kollektiivinen toiminta. Professori Kangas pitänee huolen siitä että tutkimuksesta saamme perusteltua tietoa perustulon mahdollisuuksista oikeudenmukaisempaan ja luovempaan Suomeen.
Tämä kirjoittamani Näkökulma-artikkeli on julkaistu Aamulehdessä 23.12.2015.